Luottamus nollissa
Oletko mahdollisesti kuullut puhuttavan Zero Trustista tai nollaluottamusarkkitehtuurista? Tiedätkö mitä kyseinen termi tarkoittaa?
Zero Trust eli suomeksi nollaluottamusarkkitehtuuri on suunniteltu estämään tietomurrot ja rajoittamaan sisäistä sivuttaisliikettä, mikä tekee siitä tehokkaan tavan parantaa organisaation kyberturvallisuutta.
Miten Zero Trust eroaa perinteisistä turvallisuusmalleista?
Perinteisissä turvallisuusmalleissa luotetaan verkon sisäpuolella oleviin käyttäjiin ja laitteisiin. Verkkoa suojataan ulkoisilta uhilta käyttäen palomuureja, VPN-yhteyksiä ja tunkeutumisen havaitsemisjärjestelmiä. Sen jälkeen kun käyttäjä tai laite on kerran päässyt verkon sisäpuolelle, heihin luotetaan ja heille myönnetään pääsy resursseihin roolin tai ryhmän jäsenyyden perusteella.
Nollaluottamusarkkitehtuuri nimensä puolesta jo kertoo vähäisestä luottamuksesta. Zero Trust perustuu periaatteeseen ”älä koskaan luota, aina varmista”, mikä tarkoittaa sitä, että pääsy resursseihin myönnetään vain jatkuvan todennuksen ja valtuutuksen perusteella, riippumatta käyttäjän tai laitteen sijainnista tai roolista.
Zero Trustin keskeisimmät piirteet
Keskeisimpiin piirteisiin kuuluvat mikrosegmentointi (verkko jaetaan pienempiin, eristettyihin segmentteihin hyökkäyspinnan pienentämiseksi), jatkuva todennus (käyttäjän ja laitteen identiteetti varmistetaan jatkuvasti, ei vain kirjautumisen yhteydessä), vähimpien oikeuksien periaate (pääsy resursseihin vain tarpeen mukaan), tietojen salaus (sekä siirron aikana että levossa) sekä valvonta ja analytiikka (jatkuva valvonta poikkeavuuksien havaitsemiseksi ja reagointi).
Zero Trust tarjoaa parannetun turvallisuusaseman, lisää näkyvyyttä käyttäjien ja laitteiden toimintaan, mukautuvat pääsynhallintakontrollit ja vähentää tietomurtojen ja kyberhyökkäysten riskiä. Toki tässä on otettava huomioon, että Zero Trustin käyttöönotto tuo mukanaan useita haasteita, jotka organisaatioiden on ratkaistava onnistuneen siirtymän varmistamiseksi.
Miten Zero Trustin käyttöönotto tapahtuu?
Kuten aiemmassa kappaleessa todettiin, käyttöönotto tuo mukanaan useita haasteita. Siirtyminen Zero Trustiin vaatii suunnittelua ja aikaa. Askel kerrallaan.
- Nykytilanteen läpikäynti: Aloita arvioimalla nykyinen turvallisuustilanne tunnistaaksesi aukot ja haavoittuvuudet.
- Kriittiset resurssit ja tiedot: Määritä, mitkä resurssit ja tiedot ovat kriittisiä liiketoiminnalle ja tarvitsevat erityistä suojaa.
- Käyttäjän ja laitteen tunnistus: Varmista, että jokainen käyttäjä ja laite tunnistetaan ja todennetaan ennen pääsyn myöntämistä resursseihin.
- Verkon jakaminen: Jaa verkko pienempiin vyöhykkeisiin, joihin pääsyä voidaan hallita erikseen. Tämä auttaa rajoittamaan pääsyä vain niihin resursseihin, jotka ovat välttämättömiä käyttäjän tehtävien suorittamiseksi.
- Laitteiden turvallisuusvaatimukset: Varmista, että kaikki laitteet, jotka yrittävät päästä verkkoon, ovat turvallisia ja täyttävät organisaation turvallisuusvaatimukset.
- Jatkuva valvonta ja sen seuranta: Ota käyttöön jatkuva valvonta ja analytiikka poikkeavuuksien havaitsemiseksi ja niihin reagoimiseksi reaaliajassa.
- Tietojen salaus: Salaa tiedot sekä siirron aikana että levossa, jotta ne ovat suojattuja mahdollisilta hyökkäyksiltä.
- Koulutus: Kouluta työntekijöitä säännöllisesti kyberturvallisuuden parhaista käytännöistä ja uusimmista uhkista
Minkälaisia haasteita Zero Trust aiheuttaa?
Haasteiden ratkaiseminen edellyttää huolellista suunnittelua, jatkuvaa koulutusta ja organisaation sitoutumista nollaluottamusarkkitehtuurin periaatteisiin. Zero Trust ei ole jokaisen yrityksen juttu.
Monet työntekijät hankkivat tarvitsemansa sovellukset itse, ilman virallista hankintaprosessia ja turvallisuuden hallintaa. Tämä ns. varjo-IT:n (shadow IT) kasvu johtaa siihen, että sovellukset eivät ole nollaluottamusarkkitehtuurin mukaisia ja näin ollen heikentävät turvallisuutta.
Digitaaliset tuotteet luottavat yhä enemmän SaaS-palveluihin, mikä luo monimutkaisen verkoston järjestelmiä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa eri verkkojen ja rajapintojen kautta eikä toimitusketjussa ole aina mahdollista todentaa ja valtuuttaa jokaista osapuolta.
Muutokset turvallisuuskäytännöissä ja -prosesseissa voivat kohdata vastustusta työntekijöiltä, jotka ovat tottuneet perinteisiin menetelmiin.
Nollaluottamusarkkitehtuurin käyttöönotto vaatii investointeja uusiin teknologioihin, infrastruktuuriin ja koulutukseen, mikä voi olla kallista erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.
Hyödyt organisaatioille
Se on jo tullut selväksi, että Zero Trust aiheuttaa haasteita, mutta se myös tarjoaa useita merkittäviä hyötyjä organisaatioille.
Vähemmän hyökkäyspintaa. Pääsynhallintamekanismit korvaavat verkon sijaintiin perustuvan luottamuksen, minkä johdosta mahdollisten hyökkäyksien määrä pienenee.
Tietojen suojauksen parantaminen. Koska kaikki pääsypyynnöt tarkistetaan, on luvaton pääsy estettävissä, vaikka joku olisi jo verkon sisällä.
Säädösten noudattaminen. Zero Trustin myötä otetaan käyttöön kattavat turvallisuusvalvontatoimet ja jatkuva seuranta, joiden avulla organisaatio pystyy täyttämään säädösten vaatimukset ja suojaamaan arkaluonteisia liiketoimintatietoja.
Tee työtä missä vain turvallisesti. Zero Trust vahvistaa etä- ja hybridityön turvallisuutta, sillä se mahdollistaa turvallisen työskentelyn missä ja milloin tahansa sekä millä tahansa laitteella.
Riskien hallinta. Pääsyoikeuksien rajoitukset luovat turvaa käyttäjätasolle. Kun käyttäjällä on vähimmäistason pääsy, se vähentää vaarantuneen tilin aiheuttamaa vahinkoa.
Miten Zero Trust vaikuttaa työntekijöiden päivittäiseen työskentelyyn?
Alla on käyty viisi keskeisintä asiaa millä tavalla Zero Trust vaikuttaa työntekijän toimintaan.
- Todenna ja vielä kerran todenna. Todentaminen tulee tehdä aina, kun käytetään uusia resursseja tai tietoja – ei vain kirjautumisen yhteydessä.
- MFA: MFA ja muut todennusmenetelmät (salasanat, biometriset tunnisteet ja kertakäyttöisiä koodit) tulevat osaksi arkea. Näiden käyttö lisää turvallisuutta, mutta vaatiivat myös hieman enemmän aikaa ja vaivaa.
- Rajoitettu pääsy: Tarkemman pääsynhallinnan myötä kaikki työntekijät eivät välttämättä enää pääse käsiksi kaikkiin tietoihin tai järjestelmiin, joihin heillä on ollut aiemmin pääsy.
- Jokapäiväinen valvonta: Jatkuva valvonta ja analytiikka lisäävät turvallisuutta, koska työntekijöiden toimintaa seurataan tarkemmin, poikkeavuudet havaitaan ja niihin pystytään reagoimaan nopeasti. Tämä voi herättää huolta yksityisyydestä.
- Kasvata tietoisuutta: Maailma muuttuu jatkuvasti. Työntekijöiden säännöllinen kouluttaminen ja tiedottaminen auttavat pysymään ajan tasalla uusimmista uhkista ja parhaista käytännöistä.
Voimmeko olla avuksi?
Kuten aina, muutokset voivat aluksi tuntua haastavilta, mutta Zero Trust on oikea valinta, kun yrityksellä on päämääränä parantaa merkittävästi organisaation kyberturvallisuutta ja vähentää riskejä.
Me autamme. Ota yhteyttä tästä.
